Nyt kun syksy on jo pitkällä ja monen arki pyörii ns. sata lasissa, päätin kirjoittaa ajankohtaisesta aiheesta nimeltä stressi.

Stressin aiheuttajia on jos jonkinmoisia. Moni väsyy jo mahdollisten työpaineiden, perhe-elämän pyörittämisen ja ihmissuhdehaasteiden alle – mites sitten, kun lisätään soppaan jatkuva informaatiotulva ja nykyajan ”vaatimus” 24/7 saatavilla olemisesta? Entäpä perfektionismiin taipuvainen, sometähtien silotellun kulissielämän sokaisema persoonallisuustyyppi, joka haluaa loistaa jokaisella elämän osa-alueella samanaikaisesti?

Tekisi mieli sanoa, että ”ennen vanhaan oli kaikki paremmin”, mutta toisaalta jokaista aikakautta ovat leimanneet omat stressitekijänsä. Kuitenkin, tuntuu mahdottomalta ajatukselta, ettäkö ihmisaivot olisivat muovautuneet samassa tahdissa informaatioteknologian kehityksen kanssa prosessoimaan tällaista määrää informaatiota samanaikaisesti – ei ihme, että yhä useampi uupuu arkeensa ja lehtiotsikot veisaavat samaa virttä viikosta toiseen.

Tunnista positiivinen eustressi kroonistuneesta distressistä

Mikä kaikki sitten aiheuttaa stressiä? Kokonaisstressikuorma pitää sisällään niin positiivista kuin negatiivistakin stressiä.

Hyvänlaatuinen, toiselta nimeltään eustressi, on välttämätöntä ihmisen henkiselle kasvulle, kehitykselle ja erilaisten taitojen hallitsemiselle. Eustressi koetaan positiivisena ja nautinnollisena, eikä sitä pidetä uhkaavana tai pahana. Eustressi on lyhytaikaista stressiä, joka auttaa ihmisiä suoriutumaan vaativista tilanteista parhaalla mahdollisella tavalla – monet tärkeät keksinnöt tehdäänkin eustressin sävyttämässä ilmapiirissä. Hyvänlaatuinen stressi on siis tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä.

Negatiivinen, eli distressi, puolestaan on uuvuttavaa stressiä, joka koetaan selkeästi pahana ja uhkaavana. Kroonistuessaan stressi saa mielen ja kropan jatkuvaan hälytystilaan, ja mikäli tilanteeseen ei puututa, voi sillä olla kauaskantoisiakin sekä fyysisiä että psykologisia haittoja. Pitkään jatkunut kova stressi altistaa esimerkiksi lisämunuaisen uupumukselle ja kilpirauhasen vajaatoiminnalle. Pahimmillaan krooninen stressi voi tehdä arjessa selviytymisestä lähes mahdotonta. Eri ihmiset stressaantuvat eri asioista – ei voida siis yleistää, mikä on kellekin negatiivisen stressin lähde. Tähän pätee sama, lausahdus kuin ravitsemukseenkin: mikä on lääke toiselle, voi olla myrkkyä toiselle. Vakava stressitila voi johtaa totaaliseen lamaantumiseen eli burnoutiin, masennukseen, päihteiden liikakäyttöön ja jopa itsetuhoisiin ajatuksiin. Tällöin lääkäriin on hakeuduttava välittömästi.

Positiivisen ja negatiivisen stressin lisäksi on olemassa myös kolmas stressin muoto, neustressi. Se on kahden edellisen välimuoto, eikä se aiheuta erityisen hyvää eikä huonoa mielialaa. Esimerkki neustressistä on maapallon toisella puolella sattuva suuronnettomuus, joka on meille kaukana asuville ihmisille ikävä asia, mutta ei kuitenkaan merkitse meille sellaista uhkaa, joka aiheuttaisi meille stressiä sanan perinteisessä merkityksessä.

Kokonaisstressikuorma muodostuu siis monista tekijöistä, niin positiivista kuin negatiivisistakin. Koska niin rakastuminen, treenaaminen kuin runsas kahvinkittaaminenkin aiheuttavat elimistölle kortisoli- eli stressihormonipiikin, on stressinhallinta siis moniulotteinen juttu.

Miten omaa stressikuormaa voi mitata?

Itselleni suurin stressin aiheuttaja on viime vuosina ollut unettomuus. Olen toistuvasti kärsinyt kesänaikaisesta, pitkittyneestä (usean kuukauden mittaisesta) unettomuudesta, joka mitä ilmeisimmin liittyykin runsaaseen valon määrään. Tuttavapiirissäni onkin nykyään ”ihan perus”, että Niina elää kesäisin vampyyrin elämää. Koska kyseessä on vuosittain toistunut rumba, osaan nykyään ajatella asiaa järjellä ja olla panikoimatta liikaa, jotta en lietsoisi itseäni vielä suurempaan ehdollistumisen kehään. Rasittavaa ja kuluttavaa, mutta uni tulee taas kyllä, kunhan syksy koittaa – noin yritän ajatella.

Halusin tänä kesänä testata stressihormonitasoni juurikin pahimman unettomuuskauden ollessa päällä. Minua on nimittäin mietityttänyt, miten kehoni oikeasti reagoi ja mikä on pääni sisäistä ”uhkatilanteen lietsontaa”. Toki aliarvioimatta unettomuuden psykologisia vaikutuksia, mutta tässä tapauksessa halusin tietää, miten se vaikuttaa kehooni.

Olin yhteydessä tammikuussa 2019 Helsingin keskustaan avattuun funktionaaliseen lääkäriklinikka Nordic Cliniciin. Sen lisäksi, että Nordic Clinicillä on lääkäreiden vastaanotto, tarjoavat he myös ravitsemuksen asiantuntijoiden palveluita. Nordic Clinicin valitsin yksinkertaisesti siitä syystä, että jaamme samat arvot; sen sijaan, että oireita hoidettaisiin vain lääkkeillä, kartoitetaan niiden juurisyyt ja pyritään ennaltaehkäisemään tulevaisuuden ongelmia mm. ravitsemuksen ja ravintolisien keinoin. Näin saadaan terveydentila kestävälle pohjalle, eikä tarvitse elää ns. käsijarru pohjassa vain oireet väliaikaisesti peittäen.

Lisämunuaisen stressitesti

Niinpä minulle tilattiin Adrenal Stress – niminen testi, eli lisämunuaisten stressitesti. Se on sylkitesti, jossa otetaan saman päivän aikana neljä sylkinäytettä. Näillä mitataan stressihormoni kortisolin ja niin kutsutun ”nuoruushormoni” DHEA-S:n arvoja. DHEA-S vaikuttaa muun muassa sukupuolihormoneihin sekä yleiseen vireyteen ja elämänvoimaan. Kohonnut kortisoliarvo tai alhainen DHEA-S/kortisoli- suhde ovat merkkejä kroonisesti kuormittavasta fyysisestä tai henkisestä tilasta. Testi sopii kaikille, joilla on elämässään erityistä stressiä – joko henkistä tai fyysistä (esim. urheilijoilla voi olla paljon fyysistä stressiä). Hieman piikkikammoisena olin erityisen innoissani siitä, ettei testiä varten tarvinnut ottaa verta, vaan sylkinäyte riitti. Jos kortisolia mitataan verestä, saadaan pelkkä aamuarvo. Siinä ongelmallista on sen, että normaali viiteväli on niin laaja, että lähes kaikkien arvot näyttävät normaaleilta. Neljä kertaa päivän aikana otettava sylkitesti onkin parempi tapa selvittää koko kortisolituotannon vuorokausivaihtelua. Testin hyviä puolia on myös se, että sen voi tehdä itse kotona. Testistä käy ilmi mahdollinen lisämunuaisuupumus ja myös lisämunuaisen liikatoiminta.
Niin kurjaa ja väärin kuin se onkin, saatetaan pitkään lisämunuaisuupumuksesta kärsivät luokitella syvästi masentuneiksi ja heitä lääkitään masennuslääkkein sekä ohjataan mahdollisesti terapiaan. Suurin osa tästä porukasta kärsii myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta, jota ei ole diagnosoitu tai jonka oireita pelkkä synteettinen kilpirauhashormoni (tyroksiini) ei ole pystynyt poistamaan. Tämä siksi, että lisämunuaisten hyvä toiminta on erittäin tärkeää kilpirauhasen normaalille toiminnalle. Liian korkea stressihormonitaso altistaa käänteiselle T3-dominanssille, josta seuraa kilpirauhasen vajaatoiminta, joka ei näy yleensä vastaanotolla mitattavista TSH ja T4v arvoissa.
Niinpä otin tarvittavat sylkinäytteet, pakkasin ne ohjeistuksen mukaisesti ja lähetin matkaan laboratorioon analysoitaviksi. Tulokset saapuivat jo viikossa.

Totuuden hetki

Olin valmistautunut mitä järkyttävimpiin testituloksiin, sillä kuten mainittu, olivat uneni jääneet minimaalisen lyhyiksi jo useamman kuukauden ajan. Muutoin tein kuitenkin töitä täysipäiväisesti ja koitin treenailla sekä viettää normaalihkoa sosiaalista elämää. Mitä sieltä sitten paljastui? No, yllättävän normaalit arvothan sieltä paljastuivat. Kortisolitasoni olivat ylärajalla, mutta kuitenkin vielä tilanteeseeni nähden hyvät. Join myös epähuomiossa pari kuppia kahvia tänä päivänä. Kahvihan nostaa kortisolitasoja, joten sillä saattoi olla pientä vaikutusta arvoihini. Myös DHEA-S-arvoni oli hieman enemmän yli rajan, mutta Nordic Clinicin asiantuntija tiesi kertoa, ettei tämä ole vielä huolestuttavaa. Huolestuttavampaa olisi kyseisen hormonin alhainen arvo. Aikamoinen ylläribonus siis. Alla omat tulokseni taulukoituna.

Kenties tästä saadun mielenrauhan avulla en enää lietsonut itseäni katastrofiajatteluun, ja unenikin palasi pikkuhiljaa normaaliksi. Veikkaan, että osasyy unettomuudelleni onkin ollut nimenomaan tuo pirujen maalaaminen seinille ja hermoston tarpeeton ylivirittyminen sitä kautta. Kroppa on kestänyt kyllä, niin eiköhän se kestä haastavampia jaksoja myös tulevaisuudessakin (kunhan eivät liian pitkiksi venähdä). Tärkeää on ollut opetella tapoja, jotka edesauttavat rauhoittumista kohti iltaa sekä yleisesti työstää elämää haluttuun suuntaan. Minun kohdallani myös omien arvojeni vastaisesti eläminen aiheuttaa nykyään lähes välittömän palautteen unettomuuden muodossa – tämä lienee siunaus eikä kirous pitkällä tähtäimellä.

Mikäli oma stressikuorma mietityttää, suosittelen lämpimästi Nordic Clinicin nopeaa ja helppoa testiä ja kokonaisvaltaista tilannekatsausta ammattilaisen kanssa. Voit tutustua tarkemmin Nordic Clinicin palveluihin heidän nettisivuillaan www.nordicclinic.fi tai keskustella suoraan ammattilaisen kanssa omasta tilanteestasi ja siitä, miten edetä puhelimitse: +358 9 2314 4223.

Seuraavassa postauksessa kerron, miten kroonistunutta stressiä voi ehkäistä ja mitä jo valloilleen pääseelle stressille voi tehdä – esimerkiksi lisämunuaisten toimintaa tukemalla. Stay tuned! ☺

Peace & love,
Niina